DOBERMANNIN PENTUJA

 

Pentueemme syntyy viikolla 16 

Meille on syntynyt kääpiöbullterrierin pentuja!

Yksi narttupentu etsii vielä oma kotiaan 

Peppi kävi ultrassa...

 

...ja ultra vahvisti sen mikä oli jo nähtävissä. Kyllä siellä masussa joku kotona on.

Lääkäri lupasi saman kuin viimeksi eli 4+ . Odotamme neljää ja jos löytyy enemmän, olemme iloisia. 

Tässä muutama kuva tästä aamusta. Peppi on lääkärissä aina helppo ja mukava käsitellä mutta mikäs tuossa on patjalla köllötellessä. 

Kiitos Anniina 🙏

Peppi on astutettu Lordilla!

 

Vihdoinkin uutisia mitä on odotettu pitkän aikaa! Peppi kävi risteilemässä Tallinnassa ja treffaamassa puolalaista poikaystäväänsä. Joten toivomme pentulaatikkoomme pääsiäisen tienoilla pikku palleroisia. Ultra on parin viikon päästä mutta mamman vatsa on jo turvoksissa, häntä kovasti väsyttää joten merkit viittaavat oikeaan suuntaan. Odotetaan vielä hetki niin saadaan vahvistus asialle.

Vihdoinkin voin avata varauskirjan ja alkaa lupailemaan pentuja! 

Saammeko ylpeänä esitellä tulevan pentueen vanhemmat: 

ISÄ: EST JUN CH ENTHUSIASM EWIMARK 

Lord on tutkittu terveeksi kaikin osin. Hänellä on terve iho eikä hän kärsi mahaongelmista. Purenta on oikea saksipurenta ja kokokin mukavat n. 36cm . Lordin kaikki viralliset terveystiedot, näyttelytulokset sekä jo olemassa olevat pentueet löydät EKL sivuilta ( klikkaa täältä )

EMÄ: FIN CH BÄBIE´S GARDEN A MILLION DOLLAR BABY 

Tämä pentue on pippurisen pikku Pepin toinen. Peppikin on terveeksi tutkittu, rautavatsainen ja terveihoinen suloinen äitikoira. Pepin purenta on oikea saksipurenta ja koko on 34 cm. Pepin tietoihin pääset tutustamaan Koiranetissä. Sieltä löydät myös muut koiramme ja heidän terveystulokset

Jos alkukesän pentu on suunnitelmissa, katsotaan josko meidän pentulaatikosta löytyisi sinulle oma minivauva. 

Pentukuume nostaa päätänsä!

Onpa pitkä aika kun en ole mitään tänne kirjoittanut. Minun täytyy selkeästi nyt vähän ryhdistäytyä asian tiimoilta- ja nyt onkin kirjoitettavaa itseasiassa vaikka mitä! 

Uutisia on siis tulossa molempiin rotuihin. Peppi kävi pyörähtämässä Puolalaisen sulhon luona reilu viikko sitten mikä tarkoittaa sitä että ensikuun alussa näemme syntyisikö meille vuoden tauon jälkeen kääpiöbullterrieri pentue. Eli hetki pitää vielä odottaa niin näemme mitä uutisia sillä saralla on tulossa.

Karkkikin on aloittanut juoksunsa mikä tarkoittaa että pääsemme matkaan viikon sisällä. Lähdemme käymään lahden toisen puolen Ruåtsin maalla. Siellä odottelee käytännöllisen komia poika josta kerron enemmän lisää ensiviikolla. Kun pääsemme matkaan, laitan Instan& FB fiidiin kuvia ja tunnelmia. Jänniä hetkiä siis eletään. 

Hetken joudutte vielä kärvistelemään mutta lupaan julkaista tulevat pentueet noin viikon sisällä. Siihen saakka saatte luvan odotella. Onneksi vuorotteluvapaa häämöttää huhtikuussa ja saan keskittyä täysillä penturumbaan, lullutteluun ja kevään sekä kesän odotteluun. 

Pysykäähän kanavalla, päivityksiä tulossa - lupaan sen 💥

Karkista on moneksi 

Keskellä Milo, Pepinpoikanen kavereiden kanssa

Peppi

Hyvää Joulua

 

Kanervahunaja

 

Kanerva (Calluna vulgaris) on monivuotinen varpu. Se kukkii loppukesällä kallioittemme kupeessa Boxin metsissä, runsaimmillaan elo- syyskuussa. Kanervan mesi houkuttelee monenlaisia pölyttäjiä, myös mehiläisiä koska muut kasvit ovat jo kukkineet. Kanervahunaja on tummaa ja aromikasta, lähes siirappimaisen makeaa ja koostumukseltaan se on juoksevampaa kuin perinteinen metsähunajamme. Kanervahunaja on voimakasarominen ja harvinainen lajihunaja, joka on ravitsemuksellisesti arvokas luonnon tuote. Se sisältää runsaasti mm. kivennäisaineita ja aminohappoja.

HS ruokakriitikko luonnehtii kanervahunajaa seuraavanlaisesti

"Hyvin tumma väri. Pienikiteinen, muistuttaa rakenteeltaan toffeeta. Voimakas, pihkamainen, jopa hiukan pistävä palaneen tuoksu. Maku kuin kinuskikarkissa. Nautiskeluhunaja. Liharuokiin tai voimakkaan juuston päälle. Vartiainen: "Voisi olla metsähunajaa."

Hunajasta asiaa - tiedätkö miten hunaja syntyy?

Tiesitkö muuten että Mehiläisemme keräävät kesällä kukista mettä ja kerrallaan ne voivat kuljettaa noin 0,1 grammaa? Mesilähde valikoidaan tarkasti – mehiläisilläkin on suosikkikasveja. Suomessa tärkeimpiä hunajan satokasveja ovat mustikka, vadelma, apilat, maitohorsma, luonnonniityillä kukkivat kukat sekä puut ja toki syksyisin kanerva.

Kasvit houkuttelevat mehiläisiä niin kutsutuilla mesiviitoilla. Kun kukat ovat täynnä mettä, mesiviitat näkyvät selkeästi. Joskus ihminenkin voi havaita ne viiruina kukkien terälehdillä. Kun mesi on imetty pois, viitat eivät näy. Meden kerännyt mehiläinen myös erittää kasviin feromonia, joka viestittää muille, ettei kyseiseen kukkaan kannata vähään aikaan mennä.

Pesässä kentältä palaavat mehiläiset antavat meden eteenpäin pesämehiläisten jatkokäsiteltäväksi. Mehiläinen prosessoi hunajan rauhasissaan tuottamien entsyymien avulla. Entsyymit muuttavat meden sokerit hedelmä- ja rypälesokeriksi. Tuore mesi sisältää runsaasti vettä, joka alkaa helposti käydä pesän lämmössä. Pesämehiläiset haihduttavat hunajasta liian veden pois. Tuore mesi levitetään mahdollisimman moneen kennoon, jotta haihtuminen olisi mahdollisimman tehokasta. Kun hunaja on mehiläisten mielestä valmista, mehiläiset peittävät hunajakennon vahalla ilmatiiviiksi odottamaan käyttöä.

Kun kennot ovat peitetty, keräämme  loppukesästä, yleensä heinä- elokuussa hunajakennot pesästä linkousta varten. Osa satokasveista, kuten tattari ja kanerva, kukkivat kuitenkin vielä tämän jälkeen. Ja siksi yritämme tehdä uuden linkouksen syyskuussa jotta saisimme talteen erityisen ja harvinaisen herkun- Kanervahunajan. Ja uskokaa tai älkää, tänä vuonna olemme saaneet tätä superherkkua talteen parin vuoden tauon jälkeen! 

Ennen linkoamista poistamme käsityönä hunajakennoista vahakannet kuorimahaarukalla. Linkouksessa hunaja poistetaan kennoista keskipakoisvoiman avulla. Tämän jälkeen hunaja vielä siivilöidään ennen pakkausta, jotta linkouksesta irronneet vahat eivät päädy purkkiin. Kennohunajaa taas ei lingota vaan kennot leikataan irti kehikoista ja pakataan kuorinnan jälkeen. 

Näyttelykesän huipennus

 

Nummela 16.9

💥BÄBIE'S GARDEN EWA PERON

Pen 1 Kp, ROP pentu

💥BÄBIE'S GARDEN BALENCIAGA

Avo eri 1, sa, PN2, Vara Sert

💥BÄBIE'S GARDEN DOLCE & GABBANA

Jun eri 1

💥BÄBIE'S GARDEN DIOR DOLLAR BABY

Jun eri 2

Porvoo 10.9 

 BÄBIE'S GARDEN ONE IN A MILLION
JUN ERI 1, SA, ROP JUN, JUN SERT, PN3 - BIS 3 JUNIOR !!!

 BÄBIE'S GARDEN IN YOUR DREAMS
AVO ERI1, PU3

 BÄBIE'S GARDEN OPERATION HOPE
JUN ERI1, SA, VSP JUN, PU2

Joensuun viikonloppu 

Jestas mikä viikonloppu!!!Joensuu ja Tuomarinkartano antoivat meille parastaan

ja lopuksi "The Body" RÄJÄYTTI PANKIIIIN

BÄBIE'S GARDEN EWA PERON on startannut upeasti pentukehät ollen tänään upeasti Pen 1, KP, ROP

Mutta mitä tekikään "The Body" ...

BÄBIE'S GARDEN WHOS THE BOSS

Vet ERI1, SA, PU4, ROP VET, VET CACIB -BIS 4 VETERAN !!!

Vet ERI, SA, PU3, ROP VET

BÄBIE'S GARDEN DIOR DOLLAR BABY

Jun ERI1, SA, PN1, ROP JUNIOR, ROP, SERT, JUN SERT

BÄBIE'S GARDEN NEW BOSS IN TOWN

Val ERI1, SA, ROP

Val ERI2, PU3

BÄBIE'S GARDEN A BIG HUNK OF LOVE

Avo ERI1

Avo EH1

Porvoon upea kolmikko

Diddiliina tuli ja voitti

Easy nappasi ROP ruusukkeen joensuussa

Armi valioitui 9.5v iässä

The Body nappasi BIS 4 Veteraanisijoituksen 9.5v iässä

Kasvattajan VASTINE kirjoitukseen Mini Bulletin 2/2023 kirjoitukseen KALLISTA ON …MUTTA PAKKO NE ON HOITAA

 

Lehti on aina odotettu lukupaketti hyvine artikkeleineen ja kivoine juttuineen ja kuvineen. Tällä kertaa joukkoon oli eksynyt yksi juttu missä sekoittuvat kummallisesti eläintenhyvinvointilaki ja bullterrierien purenta yhdistettynä jalostusneuvontaan päättyen säästövinkkeihin kasvattajalle. Kirjoittajalla on mennyt puurot ja vellit sekaisin ja kasvattajalla taas meni kahvi väärään kurkkuun 😄. Ja koska minä olen Minä, en pysty istumaan hiljaa vaan pakko oikaista muutama asia noin yleensä. Joku voisi luonnehtia minua hankalaksi ihmiseksi mutta pidän että asioita puhutaan suoraan ja totuudenmukaisesti. En oikein jaksa muuta koska se on turhaa. 

Uusi eläinten hyvinvointilaki korostaa eläinjalostuksen merkitystä tulevaisuudessa. Jalostuksella tulee pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jalostuksessa tulisi käyttää fyysisesti ja psyykkisesti terveitä eläimiä, joiden voidaan olettaa periyttävän näitä ominaisuuksia myös jälkeläisilleen- Kokenut kasvattaja toki ymmärtää, että yhdistäessään kaksi tervettä koiraa yhdistettäessä tulos voi olla myös muuta mitä on suunniteltu. Mutta palataan hyvinvointilakiin, jonka kirjoittaja tuo kummallisella tavalla esiin ja kehoitta kasvatinomistajia haastamaan kasvattajia oikeuteen purentavirheen takia ja vaatimaan korvauksia. SKL kanta hyvinvointilakiin on kriittinen nimenomaan koskien mm. koirien jalostusta. Siirtymäajaksi on määritelty 5 vuotta mikä on Suomalaisessa koirankasvatuksessa keskimäärin yksi sukupolvi.

Yhdessä sukupolvessa ei ihmeitä saada aikaiseksi (vaikka kirjoittaja näin väittääkin purennan osalta) Pentutehtaat toki ympäri maailman pystyvät tuottamaan tuossa ajassa kaksi, ja pahimmassa tapauksessa kolmekin sukupolvea. Suomalainen kääpiöbullterrierikasvattaja haluaa kasvattaa terveitä ja pitkäikäisiä koiria ja hyvin nuoria koiria meillä ei edes käytetä jalostukseen. Suomessa kasvattajat tutkituttavat yhdistelmänsä terveyttä laajasti, samoin kasvattejaan. Olemme ehdottomasti kääpiöbullimaailman mallimaa noudattaen kaikkia ohjeita, suosituksia, lakeja ja säädöksiä. Onhan meillä tällä hetkellä maailman kirein Pevisa, joka sulkee jo lähtökohtaisesti suurimman osan populaatiosta pois jalostuksesta. Kirjoittajan tahtotila on hyvin subjektiivinen ja Suomessa kääpiöbullterrierin jalostamisen kannalta katastrofaalinen näin esitettynä.  

En vastusta (liian tiukkaa) Pevisaa enkä hyvinvointilakia. Kasvattajana pidän koiran terveyttä ja luonnetta tärkeimpänä asiana jalostuksessa mutta sen saavuttamiseksi oikeusistuin, kasvattajien uhkailu ja kiristys ovat vääriä keinoja edetä. Kukaan ei halua kaunista näyttelykoiraa, jos se on hullu vitipää, joka rapsuttaa itseään kotona päivittäin. Nimittäin kirjoittaja unohtaa, että rodussamme on paljon muutakin kuin koko ja purenta. Kasvattajan voi viedä oikeuteen näköjään kirjoittajan mielestä myös allergisen koiran, herkkävatsaisen koiran, hullun koiran. Koiran, jolla on munuaisvika, koiran, jonka sydän reistailee… Muutamia perinnöllisiä vikoja mainitakseni. Koiran suussa voi olla yläpurenta, alapurenta, kulmurit sisällä, koko hampaisto sikinsokin. Onko kirjoittajan mielestä fataalit, koiran tappavat sairaudet jotenkin vähemmän korvattavia kuin hoidettavat sairaudet? Tekstissä esiintyy myös kummallinen väittämä, että purentavirheet korjataan 1–2 sukupolvessa. Jos näin olisi – olisiko meillä tätä ongelmaa?

Luonnonvarakeskuksenasiantuntijalla, tutkijalla, kokeneella koirankasvattajalla ja rekikoiraharrastaja Riitta Kempellä on selkeä näkemys nykyisestä tilanteesta: ”Uuden eläinten hyvinvointilain yhteyteen tarvitaan varsinaista lakitekstiä tarkempaa lainsäädäntöä, johon lakia toimeenpaneva valvonta voi tukeutua. Asetuksessa tulee säätää tarkemmin vioista, jotka sulkevat eläimen pois jalostuksesta. Samoin siitä, mitkä ovat ne perinnölliset viat ja sairaudet sekä toimenpiteet, joita kaavailtu eläinlääkärien ilmoitusvelvollisuus koskee. Mahdollisesti sairaan jälkeläisen tuottava jalostusyhdistelmä on Suomen eläinsuojelulain mukaan kielletty, mutta tällä hetkellä ei ole muodostunut toimivaa oikeuskäytäntöä siitä, kuinka tätä osaa laista tulisi tulkita ja missä tilanteissa sitä pitäisi soveltaa”. Kasvattajat, jotka noudattavat Pevisaa, Kääpiöbullterrierien jalostuksen tavoiteohjelmaa sekä muita yleisiä suosituksia, voimme hengähtää.

Koirajalostusta Suomessa ohjaavat rotuyhdistykset- meidän tapauksessamme rotua harrastava yhdistys Kääpiöbullterrierit RY yhdessä STJ kanssa. Yhdistyksessämme on nimetty jalostustoimikunta, jonka tärkein tehtävä on kerätä ja kartuttaa tietoa omasta rodusta. Jalostusta ohjaa rodun Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan ohjeistuksen mukaisesti jota rotuyhdistys – tai meidän tapauksessamme rotua harrastava yhdistys päivittää tiedon karttuessa.

Hyvinvointilakiin nojaten tätä tietoa tulee hyödyntää kaikkien kasvattajien saataville. Vain opastamalla, kouluttamalla ja jakamalla ajankohtaista tietoa omasta rodusta autamme kasvattajia tuottamaan terveempiä koiria. Yksittäiset kasvattajat tuottavat tietoa yhdistykselle ja yhdistyksen tehtävänä on jalostaa kerätty tieto luettavaksi koosteeksi jakaa ne takaisin kasvattajille ja jäsenistölle. Terveempiä koira ei synny uhkailulla eikä kiristämällä vaan faktoilla ja oikealla tiedolla. Koirien hyvinvointilaissa ei ole kyse ei ole yksittäisen ihmisen mielipiteestä, joka on ajatusten siirrosta paperille muuttunut totuudeksi mutta aina on toki mahdollista, että kirjoittaja on saanut jostain väärää tietoa.